Viime viikonlopun lauantaiaamuna heräsin aikaisin, nautin puoli yhdentoista aikaan nousevasta auringosta täysin siemauksin ja tein lähtöä Kemiin. Bussilastillinen ihmisiä körötteli Kemiin katsomaan vähän kulttuuria Kom-teatterin Karkkipäivä-esityksen muodossa.
Oli niin kaunis päivä ettei tosikaan! Täällä Rovaniemellä ei hirvittävästi ole aurinkoa näkynyt ja silloin kun se on pilkahdellut, olen istuksinut sisällä töissä. Olen todella pitkään pitänyt kameraa lähinnä laukussa ylimääräisenä painona, mutta räpsin bussin ikkunasta varmaan sata kuvaa kaiken sen valon innoittamana. Olen pitkän hiljaisen syksyn jälkeen päättänyt viritellä järjestelmäkameran taas aktiivikäyttöön.
Odotukset olivat aika kovat edellisen Kom-teatterin Kemin reissun ja Vadelmavenepakolainen-esityksen vuoksi ja unohdin kultaisen sääntöni: "Älä koskaan odota mitään muuta kuin p****a ja yllätyt iloisesti." Noh, siis vähän petyin, mutta näytelmä oli kuitenkin hyvä. Perussettiä, maittava, jätti miettimään ihmiskohtaloita jne jne. Olisin vain toivonut sen menevän enemmän ihon alle, tekstissä olisi ollut mahdollisuuksia niin paljon enempään, sääli.
Bussi lähti takaisin Rovaniemeä kohti vasta kaksi tuntia esityksen jälkeen ja käytiin äidin, kummitädin ja kummitädin tyttären kanssa Kemin vietnamilaisessa syömässä. Riisinuudeleita, kasviksia, katkarapuja ja härkää, nam nam.
Kerettiin kiskasta ennen kotimatkaa vielä sumpit Cafe & Bar Ankkurissa.
Kävin päivän päätteeksi vielä moikkaamassa kavereita paikallisessa pystybaarissa ja olipas vaan hyvä lauantai. Oli mukava käpertyä viltin alle sohvalle päivän päätteeksi. Enemmän tällaista, hyvää seuraa ja tekemistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti