perjantai 20. heinäkuuta 2012

Working girl

Työputken päivä 5/14 menossa. Onneksi huomenna pääsee rentoutumaan tatuoitavana iltapäivästä. Ajatuksella huomisesta piinapenkistä jaksaa ainakin tämän päivän loppuun keveästi. Jännittää vain, kun kättä tehdään freehandina, että mitähän sieltä on tulossa. Ei vielä mitään hajua!


Perus työlookki esimerkki tältä päivältä. Työpaita, joita kaapista löytyy viisi kappaletta ja joka useimmiten ristii lopputuloksen siitä, mitä päällensä päiväksi laittaa. Euphoricalta aikoinaan hankitut fleece armwarmersit neonvihreillä tikkauksilla täydentävät musta-neonvihreän kokonaisuuden. Turvonneen olon kruunaa jo ostaessa hieman naftit pillifarkut, joissa oleminen on tällä hetkellä vähän tiukkaa :D


Harmaata sekä vihreää myös hieman meikkiin, että varmasti tulee alleviivattua lempivärin laatu. Vaalean vihreät tunnelit ovat nyt molemmat 10mm. Kovin helposti meni oikea korvakin 8mm -> 10mm, kun laittoi varovasti suihkun jälkeen silikonisen tunnelin paikoilleen. Uhkasin, että tähän jää korvien venytys, mutta vasen korva jostain syystä tykkää venyä eteenpäin itsekseen. Oikeaa saa taas aina odotella ja varoa. Tällä hetkellä 10mm tunneli pyörii vasemmassa korvassa jo nätisti ja pullahtelee poiskin, jos korua menee sormeilemaan.


Torstain työlookki. Olen yrittänyt alkaa pitää hiuksia auki ja kammattuna jommalle kummalle puolelle myös arkena. Totuttelemista on, kun saa koko ajan sukia reuhkaa pois silmien edestä. Juurikasvu alkaa hiipiä paikalle ja pitäisi tehdä valintoja hiusvärin kanssa. Olen ilmeisesti alkanut allergisoitua Schwarzkopfin mustalle Live XXL hiusvärille, sillä viimeksi värjätessä kutitti päänahkaa aika reippaasti. Se on siis aika hylätä. Mietin, että hylkäänkö samalla mustan värinkin. Jaksaisiko alkaa blondaus plus suoravärikierteeseen jonkun shokkivärin kanssa. Kun tukka oli vihreä, niin sitä sai värjätä 4 päivän välein.

Sekunnin ajan harkitsin jo koko pään siiliä, mutta olen kyllä aina tottunut siihen, että vähintään pieni tupsu tukkaa on päässä. Ehkä ei siihen kuitenkaan kannata mennä. Yksi vaihtoehto olisi myös värjätä tukka kerran tuolla omalla maantienruskealla värillä ja antaa oman värin kasvaa takaisin. Olen ollut ruskeahiuksinen viimeksi ala-asteella.

(Kuva; Topi Matikainen)

Toisen työn lookki. Samalla mennään millä aiemmissakin töissä. Sitä kun näkee tällaisen kuvan itsestään, niin muistaa että näkyväthän ne tatuoinnit muuallekin kuin vain itselle. Ajattelen aina, etteivät nuo vasemman käden sisäpuolen symbolit ikinä muka näy kellekään. 


Ystävälläni oli paras jääkaappimagneetti ikinä. Pitää aivan paikkaansa. Varsinkin, jos sen on todella ansainnut. Lasillinen punaviiniä hirveän viikon jälkeen rentouttaa paremmin kuin pinnallinen keskustelu asioista.


Tällä hetkellä kuitenkin kesäteatterin loppukaronkkaa odotellessa virkistäydytään EDin Lemon light energijuomalla. Rentouta tämä ei, mutta liikkeessä pitää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti