lauantai 26. elokuuta 2017

Kesä 2017


Kesä oli ja meni, ja mitä vauhtia se menikin. Ei kerennyt edes bloggailla! Ei lomaa ja töiden ohella enimmäkseen päiviä jolloin ei kerennyt oikein tehdä mitään ihmeempää perus arjen lisäksi. Aluksi oli ihan pirun kylmä ja facebook pelotteli lumisateella kesäkuun kunniaksi. Mursu lomaili heti kesäkuun alkuun kolme viikkoa, joten kylmäksi jäi hänenkin kesälomansa.


Yritettiin kuiten paikkailla kylmää säätä käymällä ulkona syömässä sekä viettämällä viikonloppuja yhdessä. Nähtiin koko kesän aikana useampi potentiaalinen tuleva yhteinen koti ja tuntui että uskokin alkoi loppua sopivaa asuntoa etsiessä. On ihan mahollista tehdä asunnon etsimisestä aikaa ja hermoja vievä harrastus! Aina oli liian vanhaa, liian pientä, autopaikattomia, kalliita jne. tarjolla. Kahdeksan näyttöä ja reilusti toistakymmentä yhteydenottoa, sähköposteiluineen ja soitteluineen tuli suoritettua vajaaseen kahteen kuukauteen.



Yritin lepuuttaa lomatonta ja ressistä pääkoppaa syömällä hyvin, lukemalla ja lepäämällä aivoja Skamin jaksoihin upoten aina kun vain päiviltäni kerkesin. Sekä valmistelin mahdollista muuttoa pienillä täsmäiskuilla yksiöni siivoamiseen. Uunin siirtoa, ikkunoiden pesua jne.


Luin Marko Annalan Värityskirjan melkein ahmien. Keväällä aloitettu Katja Ketun Kätilö on sen sijaan vieläkin kesken, tosin kyllä kovan väännön alla. Luulen voittavani tämän taistelun pian ja pääseväni seuraavan opuksen kimppuun.



Täytin kesäkuussa juhannuksen tienoilla 27 vuotta Mursun kotikylällä vieraillessa. Ja heräsin siihen, että Mursu tuli houkuttelemaan minua aamuisille lättykesteille synkkäreideni kunniaksi. Ihana ylläri miehekkeeltä joka normaalisti koisaa aina pidempään kuin mie. Ei tunnu yhtään kyllä 27-vuotiaalta, aikalailla päin vastoin!


Kävimme Tuska festareilla Helsingissä kesä-heinäkuun vaihteessa, siitä enemmän ihan omassa postauksessaan. Järkkäsimme toisen kaason kanssa rakkaalle ystävällemme polttarit heinäkuun loppupuolella ihanalle syrjäiselle mökille. Ja heinä-elokuun vaihteessa, pitkän etsinnän jälkeen, muutimme yhteiseen kotiin Mursun kanssa.


Uusi koti on ihana. Meidän näköisemme tilava kaksio saunalla ja lasitetulla parvekkeella. Makuuhuone on vielä kohtuu autio, vaatehuoneessa on tavaraa mikä sinne ei kuulu, meillä on yksi ylimääräinen pöytäryhmä eikä yhtään mattoa vielä lattialla, mutta hyvä tästä tulee! Lupasin taas muuton ohessa että a) seuraavan kerran muutan vasta omistusasuntoon sekä b) en ikinä enää osta mitään. Mutta eiköhän tässä ala jo pikkuhiljaa toipua. Ainakin tylsyyteeni selailin eilen Wishiä..

Ekat kolme viikkoa samassa asunnossa ovat menneet yllättävän iisisti. On jännittävää olla viimein yhdessä osoitteessa melkein 3,5v yhdessäolon jälkeen! Oon ehkä vielä vähän pihalla kesän kiireiden jälkeen ja päivät juoksevat vaan ohi vauhdilla.


Viime viikonloppuna rakas ystäväni meni naimisiin, siitäkin omassa postauksessaan myöhemmin. Stressi koko kesästä laukesi maanantaina pitkän työpäivän päätteeksi migreenikohtaukseen ja nyt mie makaan sohvalla flunssasena ja räkäsenä kolmatta päivää parantelemassa itseäni. Kroppa päätti siis sanoa, että nyt nainen pysähdyt. Ja mie sanon että tuntuu siltä kuin poskionteloihin ois pysähtynny jotain! Hyi hyi, lisää kuumaa vettä hunajalla.

"Kolmas päivä samojen seinien sisällä" - tyhjä tuijotus.

perjantai 9. kesäkuuta 2017

Uudet hiukset


Viime viikolla paloi lopulta käpy 6kk mittaiseen juurikasvuun ja haalistuneeseen pinkkiin. Repäisin kauppamatkalla ja kävin varaamassa kampaaja-ajan itselleni tiistaille. Päätin samalla, että nyt ei valitakaan sitä perinteistä ratkaisua.


Tukka oli joko kiinni tai auki, riippuen siitä oliko töitä vai vapaapäivä. Aamun hätänuttura tai hainhammas hiusklipsi toimi ulkonäköpelastajana niin monena aamuna, että tunsin itseni ihan tylsäksi, enkä yhtään itsekseni.


Vein luottokampaajalleni (Hairlekiini Sampokeskus, Riikka) ohjeen, että aika tosi paljon sais ottaa pojes ja haluaisin vihreää. Päädyttiin tummaan pohjaan sekä vihreisiin "latvoihin". Ja tämä on niin freesi. Olo on kuin olisin uudestisyntynyt takaisin itsekseni. Olen edellisen kerran ollut vihreä muistaakseni joskus kymmenisen vuotta sitten, jos neonvihreitä kuiturastoja ei laske mukaan.


Mätsään nyt taas kaikkiin vihreisiin assesoreihini. Ja nuo Gorilla Glassin lasiplugit pääsevät arvoiseensa asemaan uuden tukan kanssa, kokonaisuus korostaa molempia.

keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Viimeisen 2kk aikana..


.. olen vihdoin saanut aluille koko selän tatuointiprojektin, jota työstää työkaverini Erika.


.. olen ostanut uusia hihamerkkejä. (Hex Appeal)


.. olen maannut 1.5 päivää kuumeessa kotona ja katsonut tuona aikana kaiken, mitä televisiosta sattui tulemaan.


.. olen lukenut sängyssä kirjaa, kun Mursu on nukkunut aamulla pitkään.


.. olen käynyt Mursun kanssa extempore kakkukahvilla Choco Delissä sekä elokuvissa katsomassa Guardians of the Galaxy 2:sen.


.. olen syönyt hemmotteluruokana kaupan valmissushia.


.. olen nauttinut yksinolosta syömällä aamupalaa pitkän kaavan mukaan ja siivoamalla.


.. olen syönyt järjettömän herkullisen vappupäivän aamiaisen.


.. olen himmaillut Mursun kanssa ja koittanut unohtaa työjutut aina edes pieneksi hetkeksi kerrallaan.



Simple things, mutta nyt ei muuta tarvitsekaan.

torstai 25. toukokuuta 2017

Vohveleita croissant-valmistaikinasta


MeNaiset tarjoili (klik klik täällä) uuden käyttötavan valmiille croissant-taikinalle, jota kauppojen valmisruokahyllyiltä löytyy. Pitihän tuota revetä testaamaan, taikinan teossa laiska kun olen.


Päällä tortillamausteilla maustettua jauhelihaa, turkkilaiseen jogurttiin tehtyä soosia sekä salaattia. 

Soosi;

- turkkilaista jogurttia n 1.5 dl
- aromisuolaa 0.5 tl
- grillimaustetta 0.5 tl
- ripaus oreganoa 
- ripaus mustapippuria
- chilikastiketta noin 1-2 rkl
- tujaus Texas Peteä



Vohveleista tuli croissant-taikinalla todella paksuhkoja ja pidän itse enemmän ihan normaalin vohvelitaikinan koostumuksesta, mutta tulipahan testattua tätäkin oikoreittiä. Ei kuolleena syntynyt idea, mutta toisesta säilyketölkillisestä taikinaa jota ostin, tulee todennäköisesti tehtyä ihan croissantteja.

Samoiten, laiskan ihmisen pisteet kuiten vievät valmisjauhopussit, joista voi tehdä sekä lätyt että vohvelit. Lisää vesi, sekoita, paista ja se siinä. Maku sekä koostumus lähempänä perinteistä.